Miksi vanhemman hyvinvointi on erityisen tärkeää?

Kiire, stressi.

Miksi vanhemman hyvinvointi on erityisen tärkeää?

Kuulenko lastani?

 


Kiire ja Stressi: Lapset ja vanhemmuus - Vanhemman hyvinvointi on erityisen tärkeää

LAPSET JA NUORET SAMOIN KUIN AIKUISETKIN VOIVAT TÄNÄ PÄIVÄNÄ YHÄ ENENEVÄSSÄ MÄÄRIN HUONOSTI. KIIRE RASITTAA NIIN VANHEMPIA KUIN LAPSIA. VANHEMMAT KAMPPAILEVAT JATKUVASSA RISTIPAINEESSA TYÖELÄMÄN JA PERHE-ELÄMÄN YHTEENSOVITTAMISESTA KESKENÄÄN. STRESSI TUNTUU KEHOSSA JA MIELESSÄ JA NÄKYY KÄYTTÄYTYMISEN TASOLLA. LAPSET ALTISTUVAT AIKUISTEN STRESSILLE JA KIIVAALLE ELÄMÄNMENOLLE. OLEMASSAOLO ANSAITAAN HYVÄLLÄ KÄYTÖKSELLÄ, SUORITUKSILLA, TEHOKKUUDELLA.

Lapset ja vanhemmat ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa toisiinsa: lastemme voidessa huonosti, me vanhemmat kärsimme. Ja meidän vanhempien voidessa huonosti, lapsemme kärsivät. Lapset erityisesti ovat hyvin herkkiä havainnoimaan vanhempiensa vointia ja kantavat hyvin herkästi huolta vanhempiensa pahoinvoinnista. Heillä on hyvin herkät anturat päässään ja usein me vanhemmat emme itse edes ole tietoisia omasta tilastamme (joka voi esim. ilmetä kireytenä, levottomuutena, liiallisena ankaruutena vs välinpitämättömyytenä), mutta lapsemme reagoivat siihen. Esim. vanhemman kokema stressi siirtyy lapseen ja lapsi alkaa oireilla stressioirein. Kiireen keskellä me vanhemmat myös huomaamattamme ehkä sivuutamme lapsiamme. Koemme, että emme ehdi pysähtymään lapsiemme kertoman äärelle, vaan meidän täytyy tehdä samanaikaisesti ruokaa tai toimittaa muuta askaretta ja samalla olemme kuuntelevinaan lapsiamme. Ansa, johon me kaikki välillä astumme. Usein toistuessaan lapselle viesti on kuitenkin se, että minun asiani ei ole niin tärkeä äidille/isälle, että hän viitsisi seisahtua ja kuunnella. Tietysti välillä me olemme pakotettuja tekemään näin, ruokaa täytyy tehdä, pyykkiä pestä eikä aina ole hyvä lapsellekaan opettaa, että äidin/isän toiminnon voi mielivaltaisesti keskeyttää. Silloin voi antaa lupauksen, että kun olen tehnyt askareeni, kuuntelen sinua. Ja muistaa pitää lupaus! Myös riippuu lapsen vaativuudesta, kuinka paljon hän käyttää vanhempaa. Jotta huomaisimme tämän hetki hetkeltä, meidän on tultava tietoiseksi omasta voinnista ja käyttäytymisestä, jotta voimme tietoisesti valita, miten haluamme toimia eri tilanteissa ja millaista viestiä lapsillemme välittää. Voidessamme riittävän hyvin, lapsemme voivat iloita ja elää vapautuneesti omaa kulloistakin kehitysvaihettaan, johon kuuluu haastaa vanhempiaan erilaisin tavoin.

 

Vinkki: Kokoontukaa joka ilta ”iltapiiriin” –keksikää sille kiva nimi- ja ottakaa pallo, pehmolelu tai muu, jota voi heittää toinen toiselle. Heittäkää ”palloa” vuoronperään tai satunnaisessa järjestyksessä ja se, kenellä ”pallo” on, kertoo mitä kivaa/tylsää oli tässä päivässä. Siihen voi ottaa lisänä välillä vaikka haaveiden kierroksen, jossa jokainen saa kertoa, mistä haaveilee.

Tämä on ihastuttava tapa, rutiini, jossa varmistetaan, että jokainen tulee kuulluksi ainakin kerran päivän aikana. Lapset ihastuvat tähän usein välittömästi ja alkavat muistutella vanhempia piiristä, jos se meinaa unohtua (kokemusta on). Siinä myös tulee kuultua lapsen/lapsien päivästä sellaisia asioita, joita ei ehkä muuten lapsen tulisi kerrotuksi. Ja lapselle voi olla myös tärkeää ja iloista kuulla, mistä vanhempi/vanhemmat ovat iloinneet päivän aikana tai mitä kurjaa heillä on ollut.

Tähän leikkiin ei ole ala- eikä yläikärajaa –myös perheen pienimmät hiffaavat nopeasti, mikä piirissä on jujuna ja kertovat jotakin, mitä heillä juuri nyt on mielessä tai vaikka heittävät vain palloa –riippuen lapsen iästä ja kehitysvaiheesta. Tärkeää on kuitenkin, että jokainen saa olla mukana. Hauskoja piirihetkiä kaikille!

 

 

0 Comments

You must be logged in to post a comment.

Leave A Reply

Photo: Flaming SEO Consulting